Yksi kissankäpälä ei tee alueesta ketoa, eikä harakankello tuoretta niittyä: yhdyskunnat erotetaan useamman kuin vain yhden lajin perusteella. Luokittelua vaikeuttaa vielä se, että useat ketokasvit kasvavat myös tuoreilla niityillä, varsinkin jos niittyä laidunnetaan tai niitetään. Vastaavasti umpeenkasvaville kedoille työntyy tuoreen niityn kasveja. Tiedot perustuvat Juha Pykälän mainioon ”Perinteinen karjatalous luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä”-kirjaan (Suomen ympäristö 495. Suomen ympäristökeskus 2001), sivun 67 taulukkoon. Käytän vain suomenkielisiä nimiä.

Kedoilla kasvaa

harmaapoimulehti, kissankäpälä, lituruoho, pölkkyruoho, mäkiarho, ahdekaura, kevätkynsimö, lampaannata, sikoangervo, ketopiippo, mäkitervakko, ketolemmikki, huopakeltano, heinäratamo, litteänurmikka, aholeinikki, ahosuolaheinä, ketokäenminttu, viherjäsenruoho, keltamaksaruoho, nuokkukohokki, kangasajuruoho, jänönapila, ketotädyke, mäkivirvilä

Tuoreilla niityillä kukoistaa

laidunpoimulehti, hakamaapoimulehti, piennarpoimulehti, nurmipuntarpää, valkovuokko, nurmitatar, peurankello, harakankello, kalvassara, nurmikaunokki, huopaohdake, koiranheinä, ahomatara, luhtamatara, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, särmäkuisma, timotei, niittynurmikka, rätvänä, kevätesikko, niittyhumala, purtojuuri, metsäsapila, nurmitädyke, hiirenvirna

Molempi parempi

Lisäksi sekä tuoreilla niityillä että kedoilla kasvaa mm. mäkitervakko, päivänkakkara, kissankello, ketoneilikka, ahomansikka ja monet muut tutut luonnonkukat. Kuitenkin esimerkiksi ketoneilikka -Vuoden 2009 kukka- suosii kuivempia elinympäristöjä, päivänkakkara kosteampia.

Rainer Rajakallio