KOITSANLAHDEN HOVIN

PERINNEYMRÄRISTÖTALKOOT

järjestetään la.7.8.2010 klo.10-17. Talkoiden jälkeen ruokailu.

Haravoidaan niitetyt alueet, omat haravat mukaan.

Jos sinulla on hanko ja viikate, ota nekin mukaasi.

Homma on leppoisaa puuhastelua.

Talkoot järjestää Laatokan-Karjalan luonnonystävät ry ja Koitsanlahden kyläyhdistys.

Myös kesäasukkaat, tervetuloa!

Lisätietoja saat: [email protected]

Tietoa Hovista ja Koitsanlahdesta "http://www.parikkala.fi/", etusivun oikeasta reunasta alaosasta "Parikkalan kylät" ja aukeavalta sivulta vasemmasta reunasta "Koitsanlahti".

Ajo-ohje: Koitsanlahti on Simpeleen ja Parikkalan välissä. Koitsanlahden peltoaukeiden jälkeen (etelästä tultaessa) on viitta Koitsanlahden Hovi vasemmalle. Tietä ajetaan kunnes näkyy iso, yksikerroksinen keltainen rakennus. Autot voi jättää Hovin pihaan, jossa jaetaan tehtävät.

Kansalaisen karttapaikan linkki Hovintien ja Kuutostien risteys: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Koitsanlahden+risteys&srs=EPSG%3A3067&y=6817866&x=630901&lang=fi

 

Perinnebiotooppien pelastusohjelma-hankkeen maastotyöt jatkuvat lumentuloon saakka. Nyt on ajankohtaista etsiä melko harvinaisia purtojuuria, jotka kukkivat vielä syyskuussa. Se muistuttaa yleistä ruusuruohoa, mutta kukka on pallomaisempi ja napakampi ja väriltään hieman punaiseen vivahtavan sininen. Ruusuruohon löysempi ja litteämpi kukka on yleensä selvästi violetti. Ylimmät lehdet ovat aivan eri näköiset; purtojuurella soikeat, ruusuruoholla tyvestä liuskaiset.

Purtojuuri vetää hyönteisiä puoleensa. Aurinkoisina päivinä niissä ruokailee myös komeita perhosia, kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia yleisempien lajien lisäksi.

Ilmoitelkaa havainnoistanne emailiin: [email protected].

Amiraali ja kukkakärpänen purtojuuren kukalla

Purtojuuren lehtiä

Ruusuruohon lehtiä

Ketoneilikka-vuoden 2009 luonnonkukka-harvinaistuu kovaa kyytiä niittyjen ja ketojen rappeutuessa joka liian kovan käytön tai käyttämättömyyden vuoksi. Juuri nyt neilikat punertavat kirkkaimmillaan siellä missä se vielä menestyy.

Jos löydät vaikka neliön ketoneilikkakasvuston, ilmoita siitä email: [email protected]. Kuvaa lyhyesti esiintymän ominaisuuksia ja tarkka paikka, niin että sen voi jäljittää.

Pari kuvaa

Osa isommasta kasvustosta

Lähikuvassa ketoneilikka

Laatokan-Karjalan Luonnonystävien Perinnebiotooppien pelastusohjelma-hanke järjestää Parikkalan Koitsanlahden Hovin alueelle niitty- ja ketokasviretken su. 19.7.2009 alkaen klo 12. Sen vetää tv:n Luontoillastakin tuttu kasviasiantuntija Seppo Vuokko.

Retkellä tutustumme myös heinäsirkkoihin Sami Karjalaisen uuden kirjan innoittamina.

Pukeudun keliin sopivaan retkivarustukseen. Jos omistat kasviluupin ja kasvioppaan, ota nekin mukaasi. Tee leuhkat eväät, järjestävä tajoaa Mehu-Kattia ja keksejä.

Lisätietoja Rainer Rajakallio 050-3006041.

Muistutan tässäkin yhteydessä: Etsikää ketoja ja niittyjä -”kauniisti kukkivia paikkoja”- ja ilmoittakaa niistä.

Pian on myöhäistä! Ohjeet tämän blogin muissa jutuissa ja kasviretkellä.

Rainer Rajakallio

 

Yksi kissankäpälä ei tee alueesta ketoa, eikä harakankello tuoretta niittyä: yhdyskunnat erotetaan useamman kuin vain yhden lajin perusteella. Luokittelua vaikeuttaa vielä se, että useat ketokasvit kasvavat myös tuoreilla niityillä, varsinkin jos niittyä laidunnetaan tai niitetään. Vastaavasti umpeenkasvaville kedoille työntyy tuoreen niityn kasveja. Tiedot perustuvat Juha Pykälän mainioon ”Perinteinen karjatalous luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä”-kirjaan (Suomen ympäristö 495. Suomen ympäristökeskus 2001), sivun 67 taulukkoon. Käytän vain suomenkielisiä nimiä.

Kedoilla kasvaa

harmaapoimulehti, kissankäpälä, lituruoho, pölkkyruoho, mäkiarho, ahdekaura, kevätkynsimö, lampaannata, sikoangervo, ketopiippo, mäkitervakko, ketolemmikki, huopakeltano, heinäratamo, litteänurmikka, aholeinikki, ahosuolaheinä, ketokäenminttu, viherjäsenruoho, keltamaksaruoho, nuokkukohokki, kangasajuruoho, jänönapila, ketotädyke, mäkivirvilä

Tuoreilla niityillä kukoistaa

laidunpoimulehti, hakamaapoimulehti, piennarpoimulehti, nurmipuntarpää, valkovuokko, nurmitatar, peurankello, harakankello, kalvassara, nurmikaunokki, huopaohdake, koiranheinä, ahomatara, luhtamatara, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, särmäkuisma, timotei, niittynurmikka, rätvänä, kevätesikko, niittyhumala, purtojuuri, metsäsapila, nurmitädyke, hiirenvirna

Molempi parempi

Lisäksi sekä tuoreilla niityillä että kedoilla kasvaa mm. mäkitervakko, päivänkakkara, kissankello, ketoneilikka, ahomansikka ja monet muut tutut luonnonkukat. Kuitenkin esimerkiksi ketoneilikka -Vuoden 2009 kukka- suosii kuivempia elinympäristöjä, päivänkakkara kosteampia.

Rainer Rajakallio